Vyöhyketerapia

Refleksologia eli vyöhyketerapia on kokonaisvaltainen kehoa, mieltä ja tunteita tasapainottava hoito, joka sopii kaikenikäisille. Sen tarkoituksena on aktivoida kehoa parantamaan itse itsensä.

Vyöhyketerapiassa käsitellään hieromalla sekä painelemalla jalkapohjien ja koko jalkaterän alueella olevat sisäelinten heijastevyöhykkeet. Myös esimerkiksi käsissä ja korvissa on vastaavia heijastealueita ja niitä voidaan myös hoitaa. Heijastealueiden hierominen aktivoi vastaavan alueen elimen toimintaa kehossa, siten voidaan ylläpitää terveyttä ja myös poistaa tai lievittää häiriötiloja.

Keho pienoiskoossa

Vyöhyketerapia perustuu ajatukseen, että ihmisen koko keho heijastuu pienoiskoossa kehon eri alueilla. Jalkaterissä ja jalkapohjissa, kuten myös kämmenissä ja korvissa, on kaikkia kehon osiamme sekä sisäelimiämme vastaavat vyöhykkeet. Esimerkiksi varpaat, sormet ja korvannipukat ovat kaikki pään heijastealueita. (Vinkki: päänsäryn yllättäessä hiero sormiasi sekä korvanlehteäsi noin 10 minuuttia siten, että veri alkaa kiertää kunnolla - testaa auttaako vyöhyketerapia!)

Vyöhyketerapiasta apua?

Vyöhyketerapia sopii hyvin esimerkiksi stressin, päänsäryn, lihasjännitysten ja unettomuuden lievittämiseen sekä hidastuneen aineenvaihdunnan vilkastuttamiseen. Vyöhyketerapiasta on saatu apua muun muassa ruoansulatusvaivoissa, hormonaalisissa häiriöissä, raajojen kylmyyden ja huonon verenkierron hoidossa sekä vauvojen koliikissa.

Koulutettu vyöhyketerapeutti voi antaa asiakkaalle yksinkertaisia ja yksilöllisiä kotihoito-ohjeita, jotka auttavat ylläpitämään ja tehostamaan vyöhyketerapian vaikutuksia hoitojen välillä.

Vyöhyketerapian historiaa

Vyöhyketerapia on ikivanha hoitomenetelmä, jonka juuret juontuvat yli 5000 vuoden taakse. Terapia on ollut eniten käytössä Pohjois-Amerikan intiaanien parissa, mutta hoitomuotona vyöhyketerapia on tunnettu myös Etelä-Amerikassa, Egyptissä, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Vyöhyketerapian vanhin kuvaus on vuodelta 2330 eKr, joka löydettiin Egyptistä erään hautakirjoituksen yhteydestä. Vyöhyketerapia löydettiin uudelleen 1900-luvun alkupuolella ja sen tunnetuimpina kehittelijöinä pidetään amerikkalaista William F. Fitzgeraldia, korva-, nenä ja kurkkutauteihin erikoistunutta tohtoria ja hänen oppilastaan Eunice Inghamia.

Hoitokerta

Vyöhyketerapiahoidon pituus voi olla 60 - 90 min. Ensimmäistä hoitokertaa varten on kuitenkin hyvä varata pidempi aika. Näin hoitajalla on hyvin aikaa kertoa hoidon pääperiaatteet ja kartoittaa asiakkaan kokonaistilanne, jotta saadaan suunniteltua yksilöllinen hoitokokonaisuus. Samalla varmistetaan, että hoidon tekemiselle ei ole esteitä.

Hoito alkaa keskustelulla sekä virkistävällä ja rentouttavalla yrttijalkakylvyllä. Vyöhyketerapiahieronnassa voidaan käyttää asiakkaan yksilöllisen hoitotarpeen mukaan valittuja aromaterapeuttisia öljyjä tehostamaan hoidon kokonaisvaltaista vaikutusta, mutta hoito voidaan tehdä myös perinteisen klassisen vyöhyketerapian mukaisesti ilman eteerisiä öljyjä.

Kun jalkakylvyn myötä arkikiireet ovat huuhtoutuneet mielestä, asiakas pääsee lepäämään selälleen hoitopöydälle lempeän, terapeuttisen musiikin sulosointujen tuudittamana (hoito voidaan tehdä myös ilman taustamusiikkia asiakkaan toivomuksen mukaan). Jalkaterät ovat paljaina, muuten asiakkaalla on vaatteet yllään ja peite päällään. Tärkeää on, että hoidon aikana on hyvä, turvallinen ja lämmin olo.

Hoitokäsittelyssä jalkaterää ja nilkkaa pyöritetään, venytetään, painellaan, rutistellaan ja rullataan kämmenin ja peukaloin eri tekniikoilla. Hoito on rentouttavaa ja se tehdään rauhallisen rytmisesti. Hoidon voimakkuus valitaan yksilöllisesti asiakkaan toivomuksen mukaisesti.

Jotkut käsiteltävät alueet saattavat aristaa ja voi tuntua esimerkiksi pistelyä. Tämä kertoo, että kyseinen heijastealue kaipaa huomiota ja hoitoa. Rasituksen, virheellisen ravinnon, stressin ja erilaisten sairauksien vaikutuksesta kehoon kertyy kuona-aineita, jotka varastoituvat kudoksiin ja hermopäätteisiin, joita on paljon mm. jalkapohjissa. Ajan kuluessa kuona-aineet, kuten maito- ja virtsahappo, muuttuvat pieniksi kiteiksi ja voivat tuntua pistävänä kipuna tai aristavuutena. Kiteet aiheuttavat tukkeutumia veren ja energian kierrossa niin jalkapohjassa kuin refleksivyöhykettä vastaavassa elimessäkin. Vyöhykkeiden käsittely vilkastuttaa verenkiertoa ja edistää kipua aiheuttavien kuona-aineiden poistumista kudoksesta. Heijastealueita voidaan tarvittaessa hoitaa myös käsistä ja korvista.

Hoidon lopuksi tehdään syvärentoutus lempein, kevyin hierontaliikkein käyttämällä tekniikkana esim. metamorfista hierontaa, psykozonea tai qi refleksiterapiaa. Hoidon jälkeen asiakas saa rentoutua hetken omassa rauhassaan, tämän jälkeen hoitaja tuo hänelle lasillisen vettä tai yrttiteetä. Asiakas voi alkaa palautua päivän askareisiin virkistynein ja kevein jaloin kuulostelemalla tuntemuksia hoidon vaikutuksesta.

Hoidon jälkeisinä tunteina on hyvä juoda runsaasti vettä, ottaa loppupäivän askareet rauhallisesti ja levätä hyvin kahvia, alkoholia ja muita nautintoaineita välttäen. Näin hoidosta saa parhaimman hyödyn. Elimistö on saanut sysäyksen puhdistuakseen ja tasapainottuakseen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin henkisestikin - siitä sen on ilo jatkaa eheytymistä!

Hoidon tukena kotihoidossa voidaan käyttää esim. kukkaterapiatippoja, fytoterapiaa (esim. yrttiuutteita, -teetä, -jalkakylpyjä), ravintoterapiaa, mielikuvaharjoituksia, meridiaanivenyttelyjä, aromaterapiaöljyjä ja akupainantaa. Koulutettu luontaishoitaja suunnittelee tarvittaessa yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen sarja- ja kotihoito-ohjelman.

On yksilöllistä, kuinka monta hoitoa asiakas tarvitsee ja kuinka usein. Joillekin jo yksi kerta voi olla riittävä sysäys muutokseen. Kokemuksen tuomana nyrkkisääntönä voi kuitenkin todeta, että useimmiten viimeistään viiden hoitokerran sarjan jälkeen asiakas on havainnut itsessään positiivisia muutoksia. Ellei näin ole, on kyseenalaista kannattaako hoitoa jatkaa.

Muutokset voivat olla fyysisten vaivojen vähenemisen lisäksi tai sijaan myös psyykkisiä ja henkisiä: huomaakin esimerkiksi ajattelevansa tai tekevänsä asioita toisin kuin aikaisemmin; elämänarvojen tärkeysjärjestys voi muuttua; huomaa saaneensa sysäyksen tärkeään elämänmuutokseen ja ottanut ratkaisevan ensiaskeleen; näkee elämän monikerroksisempana ja merkityksellisempänä kuin aikaisemmin; löytää oman sisäisen aurinkonsa - elämänpolkunsa!

Hoidon alkuvaiheessa voisi suositella hoitoa kerran viikossa, jotta kehoa saadaan tehokkaasti aktivoitua parantamaan itse itseään. Ylläpitohoidoksi riittää useimmiten hoito kerran tai kaksi kuukaudessa. Kehoaan kuuntelemalla löytää itselleen sopivimman hoitorytmin.